Työllistävät ja kasvavat yritykset ovat Suomen kaltaisessa maassa koko hyvinvoinnin selkäranka. Tästä syystä onkin mahtavaa, että yrittäjällä on halua kasvattaa yritystään entistäkin paremmaksi, enemmän ihmisiä työllistäväksi ja toki myös - entistäkin kannattavaksi.
Jotta yritys voi kasvaa, on muutamia asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Käydään niitä tässä läpi.
Tämä on aika hyvä kysymys kysyä, kun yrityksen kasvattamista miettii. Mitkä ovat ne henkilökohtaiset ajurit, joiden takia yritystä lähdetään kasvattamaan?
Tähän kysymykseen ei ole oikeaa vastausta, vaan pointtina on, että yrittäjä tuntee itsensä, jotta kasvun kiperissä hetkissäkin ajatus säilyy kirkkaana. Yrityksen kasvattaminen ei todellakaan ole aina helppoa, koska vähänkin suuremmat kasvuponnistelut vaativat usein taustalleen myös riskinottokykyä, jonka takia vatsan pitää kestää muutamia myös normaaliakin suurempia määriä vatsahappoja.
Jotta pysyt tiukkoinakin hetkinä päätöksesi takana, muista, miksi lähdit yritystäsi kasvattamaan.
Vaikka tämä tuntuukin monesti tyhmältä kysymykseltä, tahtoo se monesti kiireessä unohtua.
Yrityksen ydintehtävä on ratkoa ongelmia. Jollakin firmalla voi olla vain yksi ongelma, jota se ratkoo - toisella firmalla ongelmia voi olla useampiakin. Mutta joka tapauksessa yrittäjän tulee ymmärtää, että mitä ongelmaa he ovat ratkomassa ja miten ongelma ratkotaan.
Jotta yritys voi kasvaa kannattavasti, ei yleensä rönsyily ole vastaus siihen, että mistä kasvua saadaan. Yleensä tiukka fokus on kannattavan kasvun taustalla. Ja tätä suosittelen itse kullekin.
Kun ymmärrät vielä syvällisemminkin, että mitä ongelmaa olet ratkomassa ja miten ongelma ratkotaan, on syytä myös miettiä, että onhan kasvulle myös tilaa markkinoilla? Lähtökohtaisesti on, mutta jos ravintola ei saa 50 tuolipaikkaa täyteen, on luultavastikin melko mahdotonta saada 100 istujaa tuoleihin tuosta noin vaan. Eli tuotteen pitää olla kunnossa, kun kasvua lähdetään tekemään.
Mistä löydetään kädet, jotka ratkaisevat asiakkaiden ongelmat? Pystytäänkö tekemistä tehostamaan, jotta yksi käsipari pystyy tekemään vielä hiukan enemmän vai joudutaanko heti palkkaamaan lisää tekijöitä?
Yleinen haaste on juurikin siinä, että missä kohtaa uskalletaan palkata se seuraava tekijä. Tämä korostuu erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.
Selvää on, että aina kun uusi ihminen palkataan, siihen liittyy riskejä sekä palkattavan henkilön suhteen että myös liiketoiminnan kassavirran kannalta - suomeksi siis, että riittäähän uudelle tekijälle varmasti töitä.
Yksi tapa miten tätä jälkimmäistä riskiä voidaan pienentää, on, että varmistetaan olemassa olevan tuotannon tehokkuus, jotta kannattavuus on sillä tasolla, että uuden työntekijän ei tarvitse olla heti ensimmäisen kuukauden kohdalla super kannattava - positiivista olisi, että uusi työntekijä saisi maksettua omat kulunsa asiakastyöllä pois.
Se miten tuotantoa voidaan tehostaa, on, että yrittäjä - tai yritysjohto - ymmärtää, mistä asioista asiakastöiden tekeminen koostuu ja missä ovat ne aikasyöpöt, jotka eivät tuota mitään. Näitä on yleensä aina.
Se miten tällaiset aikasyöpöt löydetään, on seuraamalla työntekemistä ja kirjaamalla kaikki suoritetut työtehtävät minuutin tarkkuudella esimerkiksi yhdeltä viikolta, jolloin saadaan aika tarkka käsitys siitä, mihin sitä aikaa menee. Ja voin luvata, että aikasyöppöjä löytyy.
Kun aikasyöpöt on löydetty ja listattu, voidaan alkaa miettimään ratkaisuja, miten nämä aikasyöpöt voidaan tuotannolta poistaa.
työntekijä ajaa useille suorituspaikoille päivässä. Työaikaa liikkumiseen menee 1,5 tuntia per päivä, eikä näiltä siirtymäajoilta voida laskuttaa asiakasta mitenkään. Yksi osa tätä liikkumista on se, että työntekijä kirjaa työsuorituksen jälkeen tehdyt asiat muistiin puhelimellaan esimerkiksi ERP-järjestelmään. Aikaa tähän kirjaamiseen menee n. 10 minuuttia per kohde ja kohteita on päivässä 5 kpl päivittäin - yhteensä aikaa kirjauksiin menee siis noin 50 minuuttia.
Sen sijaan, että työntekijä kuluttaisi 50 minuuttia aikaa puhelimella näpräilyyn ja ajaisi vaan suoraan seuraavaan kohteeseen, voisi esimerkiksi työntekijä jättää minuutissa ääniviestin, jossa hän kertoo kaiken mitä on tehty, kauanko siihen meni ja muut lisätiedot, jonka jälkeen toimistolla assistentti hoitaisi kirjaukset nopeammin tietokoneen ruudulla.
Aiemmin työntekijä ehti käydä päivässä 5 eri asiakkaalla, niin nyt on aikaa käydä 6 asiakkaalla. Jos ajatellaan, että jokainen asiakaskäynti tuottaisi 100 euroa, niin yhtäkkiä liikevaihdon määrää ollaan voitu kasvattaa 20 prosenttia per suorittavan työn tekijä, ja vaikka assistentista koituukin kulua, niin kulun määrä on vain noin 30 euroa yhdelle työtunnille, jonka aikana kaikki kirjaukset on saatu kyllä tehtyä, Tämä tarkoittaa sitä, että lisäkatetta on saatu ainakin 50 euron edestä per päivä per työntekijä.
Kun yritys haluaa tehostaa ja saada enemmän katetta, niin yleensä kaikki pienetkin kivet kannattaa kääntää. Virtuaaliassistentti on tällaisessa käytössä aivan loistava ja kustannustehokas apuri.
Katteen parantaminen tekemällä fiksuja tehostustoimia on yleensä kaikille etu - myös työntekijöille. Katteen parantaminen auttaa myös siinä, että kun ihmisiä palkataan lisää, ei olla heti valtavassa paineessa siitä, että onko töitä tarpeeksi vai ei. Aluksi pienemmälläkin työmäärällä pärjätään.
Sekin pitää muistaa, että tehostaminen ei aina tarkoita suoraan sitä, että kaikessa säästetään. Joskus tehostaminen vaatii hankintoja, jotka luovat lisää arvoa muuhun liiketoimintaan, joka sitten lopulta tuottaa enemmän katetta.
Kun tehostamistoimet on tehty, ei hirveästi ole muita vaihtoehtoja kuin palkata työntekijöitä lisää. Monilla aloilla, kuten konsulttikooditaloilla, työntekijöiden saanti on ehdoton edellytys koko kasvuajatukselle. Jos tekijöitä ei saada lisää, ei yritys kasva, vaikka kuinka myyjät myisivät lisää.
Ylipäätään yritysten, myös pienten yritysten, tulisi miettiä henkilöstöstrategiaa, koska jos ei ole työntekijöitä, ei ole myöskään kasvua. Ja jos taas kustannustehokkuutta mietitään, niin vanha työntekijä on aina halvempi kuin uusi työntekijä. Senkään takia yrityksellä ei pitäisi olla varaa menettää hyviä työntekijöitä. Tämä on yksi osa henkilöstöstrategian pohdintoja.
Toinen asia on rekrytointi. Mistä lisää käsiä? Onko meidän aina pakko palkata superkokeneita tekijöitä vai riittäisikö meille myös junior-tason tekijät, jotka me kouluttaisimme itse loppuun? Näihin asioihin kannattaa oikeasti tutustua ja antaa ajatusten hautua.
Vaikka kuinka monet yritykset parjaavat hr-puolta, on hr:llä iso merkitys yrityksen menestymisessä. Miten esimerkiksi työsopimusasiat hoidetaan? Miten henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan ja kehitetään, jotta ovi ei kävisi tiuhaan myös ulkopuolelle. Aina ei tarvitse palkata omaa hr-henkilöä vaan senkin asian pystyy kyllä ulkoistamaan.
Kylmä fakta on, että kasvua ei tule, jos ei tule myyntiäkään. On kuitenkin hyvä muistaa hoitaa tausta-asiat kuntoon ennen kuin myyjät lähtevät paukuttamaan ovelta ovelle - kunnes huomataankin, ettei tuotantopuoli pysty tuottamaan myytyä palvelua tarpeeksi.
Toinen kylmä fakta on, että myyntityö on pääsääntöisesti sitä tehokkaampaa, mitä parempi bränditunnettuus ko. firmalla on yrityksen kohderyhmän keskuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen markkinoinnin tehtävä on pitää yritys asiakkaiden mielessä, saada kohderyhmä huomaamaan ongelmansa, ymmärtämään miksi ongelma kannattaa ratkoa, ja miksi juuri teidän yritys on paras ratkaisemaan kyseisen ongelman.
Kun edellä mainitut asiat on hoidettu, tarvitaan myyjiä. Vaikka kysyntää tulisi ovista ja ikkunoista, on hyvä myyjä aina yritykselle arvokas resurssi, koska myyjän tehtävänä on viedä asiat maaliin ja pitää huoli, että sovitut asiat toteutuvat. Ja harvoin tämä työ on koskaan liian helppoa - suuri kunnioitus sekä myyjille että markkinoijille!
Yrityksen kasvaessa monesti juurikin myyntipuolelle tarvitaan lisäkäsiä. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on löydettävä lisää hyviä käsiä - toki kuluttajapuolella myyjänä voi toimia myös markkinointikoneistus.
Mutta joka tapauksessa myyntiin ja markkinointiin pitää panostaa, koska harvoin asiakkaat tulevat täysin tyhjästä. Eli tähänkin asiaan pitää panostaa tavalla tai toisella.
Kuten sanottu, niin kasvavat yritykset ovat Suomen selkäranka ja niitä tarvitaan kovasti lisää. Kasvua ei mielestäni kannata hakea keinolla millä hyvänsä, koska aika monesti yrityksen iso koko ei poista niitä ongelmia, joita yrityksellä on entuudestaan, vaan iso koko kasvattaa ongelmien määrää ja kokoa. Senpä takia yrityksen ei kannata tehdä asioita perse edellä puuhun -menetelmää käyttäen, vaan ajatella asioita etukäteen ja tehdä ihan selkeä suunnitelma.
Myöskään kaikkea ei tarvitse tehdä itse, eikä kaikkea tarvitse osata itse. On älykästä ymmärtää myös omat vahvuutensa, jolloin niihin heikompiin asioihin voidaan hankkia parempaa osaamista ulkopuolelta. Jos konsultin käyttäminen maksaa tonnin, niin tuo tonni voi säästää kymmeniä tuhansia, kun esimerkiksi on tehty virheitä rekryprosessissa.
Kaikkea parasta sinulle, joka olet yritystäsi kasvattamassa. Teitä tarvitaan!
